Rural Studies - monitieteiset maaseutuopinnot

TOIMINTA

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelmaprosessi on vastuuopettajien ja koordinaatiotiimin vuorovaikutteista opintojen kehittä­mis­tä. Se tarkoittaa verkoston tuottaman opetuskokonaisuuden kokoamista lukuvuosittain opinto-oppaaksi yh­dessä vastuulaitosten ja vastuuopettajien kanssa. Opetussuunnitelmaprosessista vastaa ohjelmakoordi­naat­tori.

Opintokokonaisuutta tarkastellaan monitasoisesti: kokonaisuuden, moduulien ja opintojakso­jen tasoilla. Koor­di­­naattori keskustelee moduulien tavoitteista ja sisällöstä moduulin vastuu­opettajien kanssa. Valmis­te­lus­sa huo­mioidaan sekä opiskelijoilta että opintojaksojen opettajilta saatu palaute sekä käytettävissä olevat re­surs­sit. Lisäksi jokainen opintojakso käydään säännöl­li­sesti läpi vastuuopettajan kanssa käytävässä ke­hit­tä­mis­kes­kustelussa. Kehittämiskeskustelun tuloksia käytetään opintojakson parantamisessa seuraavana luku­vuonna.

Johtoryhmä hyväksyy opetussuunnitelman lukuvuosittain kevään kokouksessaan. Opintojaksot vahvistetaan vastuulaitosten normaalin käytännön mukaan jäsenyliopistojen tiedekunnissa.

Arviointiprosessiin tuotetaan seurantaindikaattoreita sekä opiskelijapalautteen (opettaja-opis­kelija) että kehityskeskustelujen (koordinaattori-opettaja) kautta.

Opiskelijapalaute

Kaikkiin Rural Studies -opintojaksoihin sisältyy kirjallisen kurssipalautteen kerääminen. Palau­tetta kerätään jo­ko koordinaatiotiimin ylläpitämällä e-lomakkeella tai opettajan valitsemilla muilla menetelmillä. E-lomake si­säl­tää sekä määrällisiä että laadullisia (avoimia) kysymyksiä. Koordinaatiotiimissä palaute käsitellään ano­nyy­mis­ti.

Kehittämiskeskustelut

Opiskelijapalautteista koordinaattori tekee kirjalliset yhteenvedot, joita hyödynnetään eri­tyi­ses­ti koordi­naat­to­rin ja opettajien välisissä kehittämiskeskusteluissa. Opettaja kommentoi an­net­tua palautetta omasta ja opin­to­jaksolle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Kehittä­mis­keskusteluissa pohditaan myös opin­to­jak­so­jen sisältökysymyksiä sekä sopivuutta niin moduulin kokonaisuuteen kuin koko ohjelmaan. Lisäksi kehittämis­keskusteluissa sovitaan käytännön toimenpiteistä, joilla verkosto osallistuu opintojakson kehittämiseen.

Laatu opetussuunnitelmaprosessissa

Hyvä prosessi luo rakentavan vuorovaikutuksen opettajien ja koordinaatiotiimin välille sekä toi­mi­­van palaute­jär­jestelmän opettajien ja opiskelijoiden välille. Saatavalla tiedolla on rele­vanssia opin­tojaksojen ke­hit­tämisessä.

Markkinointi

Ohjelman markkinointiprosessi sisältää ohjelman brändin rakentamisen ja markkinoinnin toteut­tamisen erityisesti opiskelijahakujen yhteydessä. Prosessista vastaa ohjelmakoor­dinaattori, ja se tehdään yhteistyössä opinto­suunnittelijan kanssa.

Markkinoinnista huolehtii koordinaatiotiimi yhteisesti sovitun työnjaon mukaan. Koordinaattorilla korostuu brändin ja markkinoinnin johtaminen ja opintosuunnittelijan tehtävä painottuu markkinoinnin toteutta­mi­seen, neuvontaan ja opiskelijapalautteen keräämiseen. Markkinoinnissa yhteistyötahoina ovat verkoston vastuu­laitokset sekä tiedotusyhdyshenkilöitä ja asiasta kiinnostuneita opiskelijoita.

Opiskelija saa tietoa Rural Studies -opinnoista omasta yliopistostaan ja suoraan koordinaatio­tiimiltä. Rural Studies -opiskelijahausta tiedotetaan sähköpostitse ainelaitosten ja ainejärjes­töjen sähköpostilistojen kautta, ylioppilaslehdissä, ohjelman omilla ja yliopistojen verkkosivuilla sekä henkilökohtaisesti yliopistoihin tehtävillä hakukiertueilla. Lisäksi Rural Studies -opintoja kos­keviin sähköpostitse ja puhelimitse tuleviin yhteyden­ot­toi­hin vasta­taan. Markkinointi­aineistoa toimitetaan yliopistojen ainelaitoksille ja yliopistojen opinto- sekä ura­pal­veluihin.

Laatu markkinointiprosessissa

Hyvä markkinointi tavoittaa verkoston yliopistojen opiskelijat mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. He saavat oleellisen tiedon helposti ja kiinnostuvat hakemaan Rural Studies -opintoihin. Koordinaatiotiimi vastaa sähköpostitse tuleviin tiedusteluihin vuorokauden kuluessa.

Toiminnosta tuotetaan arviointiprosessiin seurantaindikaattorina mm. kysymys: mistä sait tiedon opiskelu­mah­dollisuudesta Rural Studies -verkostossa?

Opiskelijahaku

Yhteinen opiskelijahakuprosessi tarkoittaa prosessia, jossa opiskelijat tulevat verkoston opiskelijoiksi eril­li­sel­lä haulla. Opiskelijahakuprosessista vastaa ohjelmakoordinaattori, joka tekee yhteistyötä opinto­suun­nit­te­lijan kans­sa.

Haku liittyy markkinointiin, mutta se on myös itsenäinen prosessi aina haun valmistelusta johtoryhmän esittelyyn ja tuloksista opiskelijoille ilmoittamiseen saakka.

Toiminnosta tuotetaan arviointiprosessiin seurantaindikaattoreita:

-          hakemusten määrä

-          hakemusten monitieteisyys (eri tieteenalat)

-          hakijoiden kattavuus verkostossa (kaikista jäsenyliopistoista hakijoita)

Laatu opiskelijahakuprosessissa

Opiskelijahaun laatu liittyy läheisesti markkinoinnin laatuun. Hyvässä prosessissa verkosto­yliopistojen opiske­li­jat saavat riittävästi tietoa Rural Studies -hausta ja opiskelijavalinnasta. Hakulomakkeen ja hakuohjeet ovat hel­posti saatavilla (verkoston nettisivut). Opiskelijat saavat riittävästi neuvontaa, tarvittaessa henkilö­koh­tais­ta, hakulomakkeen täyttämiseen. Hakuaika on riittävän pitkä, jotta opiskelijat ehtivät reagoida. Lisäksi haku jär­jestetään tarvittaessa kevään lisäksi myös syksyllä, jotta kevään hausta myöhästyneet ja muut kiin­nos­tu­neet voivat hakea Rural Studies -opiskelijoiksi. Johtoryhmä tekee opiskelijavalinnat oikeudenmukaisesti ja tasa-­arvoisesti. Haun tuloksista informoidaan opiskelijoita sähköpostitse ja henkilökohtaisin kirjein heti johto­ryh­män päätöksen jälkeen.

Kehittämishankkeet

Yhteiset kehittämisprosessit ovat tiettyyn tarkoitukseen suunniteltuja, rajatun tehtävän ja ta­voit­teiden mu­kai­sia määräaikaisia hankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää yhteistyössä verkos­ton toimijoiden kanssa ver­koston toiminnan eri osa-alueita. Kehittämisprosesseista vas­tuut määritellään kulloinkin erikseen.

Kehittämishankkeet voivat olla hyvin erilaisia. Niitä voidaan valmistella vaihtelevissa kokoon­pa­noissa ver­kos­ton sisällä. Yhteisistä kehittämishankkeista päätetään tapauskohtaisesti ja ne käsitellään aina johtoryhmässä.

Toiminnosta tuotetaan arviointiprosessiin hankekohtaisia seurantaindikaattoreita.