Rural Studies - monitieteiset maaseutuopinnot

STRATEGIA

Strategiaprosessi

Strategiaprosessi toteutetaan säännöllisesti kolmen vuoden välein. Strategiaprosessiin osallistuu ensisijassa johtoryhmän jäsenet. Prosessin ohjausvastuu on ohjelmakoordinaattorilla. Prosessin tarkoituksena on luoda verkostolle strateginen ohjausmekanismi ja strategia. Strategian hyväksyy johtoryhmä.

Strategia kuvataan strategia-asiakirjassa (2011-2013). Se on keskeinen viestinnän väline jäsenyliopistojen ja muiden kumppaneiden suuntaan. Asiakirja julkaistaan verkoston Internet-sivuilla. Strategia operationaalistetaan toimin­tasuunnitelma­prosessin kautta.

Laatu strategiaprosessissa

Mahdollisimman moni verkoston ydintoimija osallistuu strategian laadintaan. Ydintoimijoiksi on määritelty johtoryhmän jäsenet. Heidän tehtävänään puolestaan on osallistaa laitoksillaan opettajia strategiatyöhön. Pro­ses­sissa käytetään strategian toimeenpanon arvioinnin (arviointi-prosessi) kautta saatua tietoa. Hyvä stra­te­gia on selkeä ja ymmärrettävä myös sidosryhmien kannalta. Se on toteutuskelpoinen ja vastaa johtoryhmän näke­mystä ja asettamia tavoitteita.

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelmaprosessi toteutetaan lukuvuosittain. Toimintasuunnitelmassa johtoryhmä asettaa verkoston toiminnan tavoitteet ja määrittelee toimenpiteet koko strategiakaudelle (kol­me vuotta) ja tarken­taa ne lukuvuosittain. Prosessista vastaa ohjelmakoordinaattori, ja se teh­dään yhteistyössä johtoryhmän puheenjohtajan kanssa.  

Toimintasuunnitelma käsitellään johtoryhmässä lukuvuoden päättävässä kokouksessa ja sitä tarkennetaan arvioinnin kautta saadun palautteen ja uusien haasteiden mukaisesti. Prosessin kautta johtoryhmä ohjaa ja seuraa hyväksymänsä strategian toimeenpanoa. Ohjelmakoordi­naattori valmistelee toimintasuunnitelman yhdessä johtoryhmän puheenjohtajan kanssa ja esittelee sen johtoryhmälle. Toimintasuunnitelman hyväksyy johtoryhmä.

Suunniteltu toiminta kuvataan toimintasuunnitelma-asiakirjassa (ToSu) lukuvuosittain. Asiakirja ohjaa koordi­naa­tio­yksikön toimintaa. Asiakirja julkaistaan verkoston Internet-sivuilla.

Johtoryhmän hyväksymä toimintasuunnitelma määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet, joita tarkastellaan ar­vi­oin­tiprosessissa.

Laatu toimintasuunnitelmaprosessissa

Toimintasuunnitelmaprosessi on johtoryhmän ja koordinaatioyksikön välisen vuorovaikutuksen keskeinen osa. Prosessissa strategiset päämäärät tarkentuvat konkreettisiksi tavoitteiksi. Johto­ryhmäkäsittelyssä kes­kus­tel­laan toiminnan käytännön toteutuksesta. Hyvä prosessi on aidosti keskusteleva ja johtoryhmä kokee pääse­vän­sä vaikuttamaan verkoston toimintaan. Toisaalta myös koordinaatioyksikkö kokee saavansa johtokunnalta riittävän legitimiteetin toiminnalleen.

Toiminnan arviointi

Toiminnan arviointiprosessi toteutetaan lukuvuosittain toimintasuunnitelmaprosessin kanssa rinnakkaisena ja siihen loogisesti nivoutuvana. Prosessista vastaa verkostojohtaja, ja se tehdään yhteistyössä ohjelma­koor­di­naat­torin kanssa.

Arviointi käsitellään lukuvuosittain johtokunnassa lukuvuoden päättä­vässä kokouksessa. Arvi­oin­ti tehdään suh­teessa strategiaan mutta erityisesti toimintasuunnitelmassa asetettuihin luku­vuo­sittaisiin tavoitteisiin ja toimen­piteisiin. Johtoryhmä käsittelee arvioinnin tulokset kes­kus­te­le­malla alustavasta arviointianalyysistä. Johto­ryhmä päättää arviointiin perustuvista pa­ran­nus­toi­menpiteistä, jotka kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Koordinaatioyksikkö tekee alustavan arviointianalyysin (itsearviointi) ja ohjelmakoordinaattori esittelee sen johtoryhmälle. Johtoryhmä keskustelee arvioinnista ja sen tuloksista sekä tekee niiden perusteella tarvittavat johtopäätökset.

Arviointi kuvataan toimintakertomus-asiakirjassa (ToKe). Toimintakertomus on asetettujen ta­voit­teiden toteutumisen arvioinnin ja toiminnan kuvauksen väline. Asiakirja julkaistaan ver­kos­ton Internet-sivuilla. Lukuvuoden 2010-11 toimintakertomus löytyy täältä: toimintakertomus 2010-11

Laatu toiminnan arviointiprosessissa

Toiminnan arviointiprosessissa tarkastellaan sitä, onko tehty oikeita asioita ja missä määrin niiden toteu­tuk­sessa on onnistuttu. Hyvä arviointiprosessi on systemaattinen (mm. doku­men­toitu ja vuotuiseen rytmiin si­dot­tu) ja tukee toiminnanohjausta antamalla syötteitä toiminnan tuloksista mutta myös laajemmin toiminnan tar­koi­tuksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Arviointiprosessiin tuotetaan seurantaindikaattoreita toi­meen­pano­prosessien kautta.